Rohkeudelle ja viisaudelle
|
|
|
Rohkeudelle ja viisaudelle |
|
|
1. Viisaus Viisauden päämääränä pidän sitä että yksilö ja yhteisö oppivat elämään rauhassa itsensä, toisten ihmisten ja luonnon kanssa. Maapallon ekologinen hyvinvointi on elinehtomme, olemme vain yksi laji toisten joukossa. Tämä rauhaisa rinnakkaiselo ei tarkoita etteikö ristiriitoja ole, niiden kanssa on vain opittava elämään. Ristiriidat ja erilaisuus ovat kultuurievoluution voimavara, ei syy vihaan tai halveksuntaan. Meidän on ymmärrettävä se että mitä enemmän tiedämme, sitä vähemmän ymmärrämme kokonaisuudesta. Vuosituhansia tiede, taide ja uskonto ovat hallinneet elämäämme. Aristoteles loi länsimaisen tieteen perustan, hän loi länsimaisen tieteenkuvan yhdistämällä länsimaisen ja itämaisen ajattelun. Hänen mukaansa kaikki on tiedettä (tiede, taide ja uskonto), pyrkimystä totuuden paljastamiseen. Korkeimmaksi tieteeksi hän nosti runouden, jonka avulla paljastamme jotain joka jää muilta tieteiltä. Tieteen tehtäväksi hän nimesi jumalan yhteyteen pyrkimisen.
Kirkko on ulkoistettua uskontoa, se ei hyväksy sitä että ihmisellä voisi olla henkilökohtainen suhde jumaluuteen, se haluaa ”pelastaa” ”syntien” anteeksiantamisen monopolillaan ihmisen itseltään. Kirkko ei ole viisautta, se on laiskuutta. Papit ovat kautta aikojen havitelleet maallista valtaa ja mammonaa. Pappien osallistuminen maalliseen valtaan ja kiinteistökeinotteluun yritettiin kitkeä Lutherin uskonpuhdistuksella, mutta evankelisluterilainen kirkko on nykyään astunut katollisen kirkon saappaisiin ja unohtanut Arsitoteleen opetukset, joihin se alkutaipaleillaan nojasi. Kirkot puhuvat ”pelastumisesta”. Ainoa vihollinen on sisällämme, siltä kirkko ei ”pelasta”. Idän filosofiat puhuvat ”vapautumisesta”, hyveiden vaalimisesta ja viljelemisestä eli ”käännä toinenkin poskesi”. Posken kääntäminen on voimaa ja rohkeutta. Vääryyksiin hyvyydellä puuttuminen on tie. Taolaisuudessa uskotaan ettei ihmisessä ole pahuutta tai hyvyyttä, hän voi vain valita pahuuden tai hyvyyden tien. Meillä kaikilla on varjopuolemme, niistä emme pääse eroon, mutta sen vaikutuksesta voi vapautua; kuka tahansa – kunnioittamalla itsen ja toisen kunniaa, sanoin ja teoin. Joskus otamme loukkauksena sen että joku huomauttaa omista varjopuolistamme. Älkäämme loukkaantuko, ottakaamme oppia. Viisaus lähtee hyväksymisestä ja johtaa rakentaviin tekoihin.
Viisaus yhteisten asioiden hoitamisessa tarkoittaa kaikkien elollisten olentojen tasa-arvoisuuden hyväksymistä ja kykyä sanoa ei ihmisten keksimille ideologioille. Dostojevski sanoi ideologioiden olevan sokeutta. Siihen uskon. Uskon myös siihen että kaikki uskonnot ja ”humanistiset” ideologiat pyrkivät samaan suureen yhteyteen, vain eri teitä. Tiellä tarvitsemme vakaumuksia ja toisten vakaamuksia on kunnioitettava, muuten emme pärjää suurena maailmanperheenä. Muutos kohti henkisyyttä ja rauhaista rinnakkaiseloa ei tapahdu instituutioiden tai maailmanpolitiikan kautta, vaan omasta itsestämme, omasta kotikylästämme käsin. Maailma tarvitsee Gandhin tyyppisiä esikuvia, meillä on mahdollisuus tulla esikuvaksi maailmalle. Menneiden vääryyksien muisteleminen ja niissä eläminen ei ole tie suureen yhteyteen. Tie on kilvoittelua, ei kilpailua. Kilvoitelkaamme tullaksemme paremmiksi ihmisiksi, älkäämme tullaksemme kilpailukykyisemmäksi kuin toiset. ”Sen mitä haluat mitä haluat tehdyksi itsellesi, tee se myös toisille” on miltei sanasta sanaan kaikissa suurissa filosofioissa ja uskonnoissa. Hylätkäämme valheelliset ja ahneet ideologiat, edellinen viisaus riittää. Jättäkäämme taaksemme uusliberalismi, joka tuhoaa planeettamme liian nopeasti jos emme hyppää sen junasta, olemme sokeita pässejä tavarankuljetusvaunussa; numeroita ja tuotantovälineitä jotka pidetään tyytyväisinä leivällä ja sirkushuveilla. Tehkäämme yhdessä, rinta rinnan tästä kaupungista paikka jossa on tilaa hengittää ja ajatella, olkaamme kaikki poliitikkoja. Viisaus ja rohkeus on nykyään ulkoistettu ja uhrattu ”menestyksen” alttarilla. Viisas ja rohkea ilmaisee mielipiteensä sanoin tai teoin, hän myös kunnioittaa toisten mielipiteitä ja kehottaa miettimään niitä uudelleen, joka päivä
Viisaus on myös sitä, että viemme viisautemme jokaiseen tekoomme. Silloin tarvitsemme avuksemme rohkeutta.
2. Rohkeus Lupaan olla valtuustossa yhtä rohkea kuin muussa elämässänikin. Nostan sormeni jos näen valtuustosalissa älyllistä laiskuutta, sitä minun on vaikea hyväksyä. Älyllinen laiskuus on ahneutta, oman edun tavoittelua ja populismia. Junasta hyppäämiseen tarvitsemme rohkeutta. Tämä rohkeus (kuten kaikki totuudet) ovat sisällämme, toimikaamme sen mukaan. Rohkeus vaatii samurain kurinalaisuutta ja kunnian tuntoa. Tuntekaamme itse sisällämme itsemme yhtä arvokkaaksi kuin kuka tahansa muu, muuten emme voi arvostaa toisia. Kulkekaamme kunnian tietä, silloin emme loukkaa toisia tai itseämme.
Silloin kuin koemme vääryyttä tai voimakkaampi yrittää alistaa meidät tuotantovälineekseen, olkaamme rohkea, pitäkäämme kiinni kunnistamme ja hyveydestämme; suoristakaamme selkämme. Jos voimakkaampi loukkaa, se kääntyy lopulta häntä itseään vastaa; älkäämme tarttuko miekkaan vaan sanokaamme riistäjälle rohkeasti että elämä kostaa pahat teot. Se on karman laki. ”
Rohkeus on sekä kunniakkaita sanoja että tekoja, vaalikaamme ja viljelkäämme niitä. Suurinta rohkeutta vaatii olla oma itsensä, luopua naamoista joita käytämme eri asiayhteyksissämme. Olkaamme aina samanlaisia, tilanteesta riippumatta. Se on rohkeutta. Rohkeutta on myös olla kilpailematta, kilvoitella itsensä kanssa. Siihen emme tarvitse opetuksia, opettajaa tai laitoksia.
Kosto on heikkoutta, vääryydet oikeavat kun toimimme luonteemme mukaan, alastomana itsenämme. Kilpailun aika on ohi, rohkeuden aika on koittanut. On aika liittyä taas suureen perheeseemme, olla lähimmäisiä kaikille maailman eläville olennoille. Kun pilkomme halkoja, emme ajattele ja huomaamme olevamme osa suurta yhteyttä. Etsikäämme omat hyveemme. Hyveys tuo väistämättä mukanaan luonnollisen ja tyyneen toiminnan. Vaikeinta toimintaa on toimimattomuus.
Esimerkkejä viisaudesta ja rohkeudesta: *************************************************************** ”Paras sotavaunujen ajaja ei pyri
olemaan ensimmäinen. Salaisuuksien Tie (n. 500 Erk, Kiina) Bushidon seitsemän hyvettä– Gi – Oikeudenmukaisuus, velvollisuudentunto – Yu – Rohkeus – Jin – Armeliaisuus – Rei – Kohteliaisuus – Makoto - Rehellisyys – Meiyo – Kunnia – Chugi – Uskollisuus Joskus näihin liitetään myös muita hyveitä, esimerkiksi: - Ko - Vanhempien kunnioitus - Chi - Viisaus - Tei - Huolenpito vanhuksista
|
Kendo SM 2005 |
