|
|
|
Kunnallisvaalit 2008 |
|
|
Oulun arvot Kaupunki on ihmisiä, ei organisaatioita ja rakennuksia. Kunta on yhteiskunnan perusyksikkö ja niille on annettu viime vuosina paljon valtaa päättää asioistaan. Kunnan poliittisten ja taloudellisten päättäjien arvojen pohjalta tehtävillä kuntatalouden ja yritystalouden päätöksillä on suuri rooli siinä, millaiseksi yhteiskunta muotoutuu. Kuntien päätökset muuttavat koko maailmaa. Oulu on maakuntansa veturi, sen kasvu ruokkii itse itseään ja muuttovoittona saadaan ihmisiä, joiden koulutus- ja sosiaalikustannukset ovat kantaneet ihmisten kotikunnat. Yhteisö- ja kunnallisverojen sekä toimivien kaupungin liikelaitosten kasvavia tuottoja ohjataan kaupungin kehitykseen. Puhutaan paljon siitä että osaajien saaminen tänne riippuu paljon kaupungin vetovoimasta. Oulun viime vuosien menestys ja vetovoima kulminoituu monen mielestä IT-sektoriin ja jääkiekkoon. Julkisten investointien suuntaaminen kertoo arvoperustan, jolle tulevaisuutta rakennetaan. Oulussa on satoja syrjäytyneitä ja asunnottomia ihmisiä, kosteusvaurioiden takia epäterveellisiä julkisia rakennuksia, leikkausjonoja, tuhansia vaikutusmahdollisuuksiinsa turhautuneita ihmisiä ja kuolevia kalakantoja. Silti tänne suunnitellaan verovaroin rakennushankkeita, joihin meillä ei voi olla varaa jos ei ole terveydenhuoltoon ja sosiaalisten ongelmien ratkaisemiseenkaan. Työttömyysasteemme on naapurikuntia selvästi suurempi. Oulun suurimmat työnantajat julkisella sektorilla, jota hiljaa puretaan. Ei Oululla valtavan hyvin menekään. Hyvää elämää kaikille ei saada leivällä ja sirkushuveilla. Kallioparkin tyyppiset suunnitelmat ovat kilpailuyhteiskunnan unelmia. Niillä tuotettu ajanviete ja viihde tuntuvat olevan arvokkaampia asioita kuin se, kuinka moni meistä todella osallistuu yhteiskunnan kehittämiseen. Henkinen pääoma ja yhteisölliset unelmat jäävät eliitin hankkeiden jalkoihin tässä harvainvallan näennäisdemokratiassa. Suuri osa nykyisestä kilpailusta on teennäistä ja epätaloudellista. Kilpailun yhteiskunnassa harrastuksissakin kilpaillaan. Kaupungin vetovoima perustuu toimiviin palveluihin ja henkiseen ilmapiiriin, ei lasiin ja teräkseen. Terveessä ja demokraattisessa markkinataloudessa kilpailu ei ole jumalolento. Rooman valtakunnan kaatuminen lähti siitä, että valtio antoi eniten omistavalle eliitille verovapauksia. Verot jäivät tuottavan kansanosan maksettavaksi, veropohja tipahti ja valtio mureni. Se, että yritykset vaurastuvat ja verokertymä vähenee kertoo jotain meistä itsestämme. Emme enää ymmärrä sitä, että me olemme yritykset ja yhteiskunta. Meidät on sokaissut usko siihen että uusi ja suuri on kaunista. Revimme kulttuurihistoriaa lyhytikäisten lasilaatikoidemme alta. En halua että kulttuurimme näkyvimmäksi muistoksi jää aikamme Colosseum. Arvot ohjaavat maailmaa. Ne ovat myös talouden perusta. Suurin osa rahavirtojen lisääntymisestä johtuu pelkästään rahan arvostamisesta ja sen yliarvostuksella ei ole tuotantotaloudellista pohjaa. Rahatalous on irtoamassa tuotantotaloudesta ja kulutuksesta, siis todellisesta varallisuudesta. Maailman talouskasvu perustuu odotuksiin siitä että rahaa arvostettaisiin jatkossa vielä enemmän. Muita arvoja ei suuri massa tunnu nyt kaipaavan. Ainakaan useimpien mielipidevaikuttajien mielestä. Mika Seppänen |
Seppänen ampui takapihallaan 17.4.08 vaalikampanjan Napakymppi Seppäsen tyyliin!!! Täysosuma kunnallispolitiikkaan |