|
|
|
Virkamiesten mielivalta |
|
|
On tullut aika jossa kansa on saanut tarpeekseen siitä että verotuloja käytetään 400 -vuotisjuhliin ja edustusmatkoihin; sen sijaan että saataisiin sosiaali -ja terveystoimen henkilöstö jaksamaan työsään. Suurin osa meistä ei ymmärrä miten on mahdollista että loppuvuodesta 2007 suuri osa terveyskeskusten ylilääkäreistä erosi eikä tiedä sitä että sosiaalilautakunnalle esitelty syy tapahtuneeseen ei kestä päivänvaloa.
Virallinen selitys haettiin hallintomallin uudistuksesta, jolloin lääkärimme erosivat. Todellisuus on kuitenkin tarua kauniimpaa. Kävin vuoden vaihteessa terveyskeskuksessa, rikkinäiseen polveeni injektoitiin kallista rasvaa, joka mahdollistaa nivelrikon kanssa selviytymisen. Olen siitä onnellisessa asemassa, että minulle lääkkeet korvaa liikennevakuutusyhtiö. Omalääkärini oli tuolloin ylilääkärin viransijaisena, muiden töiden “ohella”. Hän kertoi että vuoden vaihteessa sosiaalitoimen johtaja Rari Mäkirunsas oli runnonut sosiaalilautakunnassa läpi esityksen, jonka mikään edelle mainitut lääkkeet luetaan nykyään kuuluvan erikoissairaanhoidon piiriin! Ihmettelin millä rahalla reumasta tai nivelrikosta kärsivä opiskelija tai eläkeläinen hankkii lääkkeensä. Lääkäri vastasi että niin hänkin ja että ylilääkärit olivat antaneet asiata kirjallisen vastineen, se oli ammuttu alas. Sen ja hallintokokeilun seurauksena ylilääkärit olivat jättäneet erokirjeensä. Miellä ei ole varaa menettää ylilääkäreitä.
Sosiaalilautakunnassa istuva Kalliorinne ei tiennyt lääkekorvausasiasta ja kehotin Ristoa korjaamaan asian. Risto sanoi että tule sinä Mika valtuustoon, hoidetaan asiat yhdessä kuntoon. Niin me teemme.
On järkyttävää se miten poliittinen valta pelataan jatkuvasti ulos todellisesta päätöksenteosta. Virkamiehet ovat ottaneet asiakseen rukata neljännesvuosikatsauksiaan murentamalla hienosti toimineen sosiaalitoimemme. Vuosikymmenessä on romutettu sota-ajan jälleenrakennussukupolven elämäntyö. Henkilöstökulut ovat yleensä yritysmaailmassakin se menoerä, jolla on helpoin parantaa tulosta. On vallalla kummallinen uskomus siitä että kaikkien julkisten organisaatioidenkin on tehtävä tulosta. Missä on terveyden ja ihmisen itseisarvo tässä nykyisessä kvartaali-ostoskärryhelvetissä? Miten me annamme virkamiehille vallan valmistella täysin rauhassa ja varkain juonensa, miksi poliitikot eivät vaadi kaikkia todellisia vaihtoehtoja vadille päätöksentekotilanteissa. Me elämme kotoo töihin -elämäämme ja ummistamme silmämme omalle vastuullemme kaikista yhteiskunnan päätöksistä.
Olemme tottuneet siihen että virkamiehet tekevät järjettömiä ja joskus mielivaltaisia päätöksiä. Emme yleensä kysy niiden perusteita, kiroilemme vain keskenämme. Päätösten perusteet ovat usein se, että on jokin asetus tai lakia johon päätös perustuu. Näin ei kuitenkaan usein ole, vaan johtavassa asemassa oleva virkamies vain tulkitsee lakia oman mielensä mukaan. Hyvä esimerkki on se että halusimme TE- keskuksen työvoimaosaton päälliköltä selityksen siihen, miksi Oulun TE- keskus myöntää työllistämistukia aivan eri perustein kuin Lapin TE- keskus. Menimme TE- keskukseen selvittämään asiaa, jotta saisimme toimimaan hankkeen, jossa olin töissä 2002-2004 (sosiaalisten yritysten hanke, kohderyhmä syrjäytymisvaarassa olevat ihmiset). Päällikkö nosti lakikirjan pöydälle, luki sieltä lainkohdan jonka mukaan oli antanut ohjeet työllistämistukien myöntämisperusteista. Luimme lainkohdan ja totesimme, ettei siinä määrätä tarkkoja myöntämisperusteita ja että emme ymmärrä miten Lapissa annetaan omatoimisuusavustusta työllistöville yhdistyksille mutta Oulun läänissä ei, vaikka perusteet on tehty saman pykälän mukaan. Päällikkö vastasikin että se johtuu siitä että hän tulkitsee lakia erillä tavalla kuin Lapin päällikkö.
On tullut aika pistää virkamiehet vastuuseen. Vai mitä olette mieltä tuoreesta Oulun viranomaispäätöksestä, jossa kielletään invatakseja tuomata vammaisia ihmisiä Rotuaarille. Haluammeko olla näkemättä kurjuutta, kuten Buddhan isä? Nykyään Raimo Sailakset rellestävät ilman että tarvitsevat tai ansaitsevat kansan luottamusta. USA on meitä edellä siinä, että virkamiehiä valitaan kansanvaaleilla. Sveitsissä suuri osa asioista päätetään kansanäänestyksessä. Me elämme harvaindiktatuurissa, jossa käytännössä 1% kansasta päättää asioista.
Platon esitti Ihannevaltiossaan yhteiskuntaa jossa viisaat miehet päättäisivät asioista. Minä esitän Oulun kaupunkivaltiota, jossa viisaat miehet ja naiset tekevät jokaisen päätöksen niin, että ne koituvat yhteiseksi hyväksi; ei oman ryhmän tai uran eduksi. Me osaamme hoitaa itse asiamme jos haluamme. Carpe diem.
Pappien työ on sielunhoito. Nykyään papit sotkeutuvat kiinteistöbusinekseen ja politiikkaan tavalla, joka ei vastaa pappisvihkimystä. Kunnanvaltuustojen yleisimpiä ammatteja on pappi. Kirkko katsoo ilmeisesti viisaaksi sen, että papit ovat ajamassa kunnanhallituksíssa kirkon etuja, joka usein tarkoittaa taloudellisia etuja, ei moraalin paimennusta. Useimmat politikot ryvettävät itsensä kilpailemalla kaikki kaikkia vastaan, onko kirkon ja seurakuntalaisten etu se, että myös papit ryvettävät itsensä julkisesti?
Yliopistolaitos luotiin Suomessa alunperin kirkon tarpeisiin, Turun akatemiassa opiskeli alunperin enimmäkseen pappissukujen vesoja. Tuolloin maallisten asioiden virkamiehinä toimivat enimmäkseen papit. Uskonpuhdistuksen tullessa (demokratian alkuaikoina) erotettiin kirkko valtiosta eli maalliset ja henkiset asiat toisistaan. Vuosisatoja Suomen kansa on ollut käytännössä pappisvallan alla, eikä siitä perinteestä näytetä pääsevän eroon. Kehotan poliitikko -pappejamme tutkimaan sydäntään; toteuttavatko he elämäntehtäväänsä valtuustossa vai alttarilla? Moraali on lakiin kirjoitettu, emme me tarvitse sitä lukemaan ja vahtimaan pappeja. Pappien pitäisi tuoda elämäämme henkisyyttä, ei viedä sitä tietoisesti pois. Suutari pysyköön lestissään. Mika Seppänen |
Kendo SM 2005 |